Antzu.net blogi

Viime kirjoituksesta on hieman vierähtänyt aikaa mutta olen nyt muuttanut uuteen asuntoon, joka on 21,5 neliön sijasta 18 neliön kokoinen. Muutto tapahtui tehokkaasti isojen laatikoiden ja ystävien suhteen, kiitos siitä kuuluu heille ehdottomasti ja isän työpaikka sponsoroi kasan näppäriä laatikoita. Tuntui haikealta viimeisen kerran sulkea kolmen vuoden jälkeen vanhan asunnon ovi ja siirtyä sieltä 11 kerroksen korkeudesta “vain” kolmanteen kerrokseen. Muutto toteutettiin vasta Ruisrockin jälkeen oltuani siellä tekemässä taas Kesäkumi-kampanjaa.

Suurin ongelma muutossa tuli, että nyt jouduin pelailemaan hieman Tetristä siirtäessäni tavaroita kaappeihin ja hyllyihin, koska uudessa asunnossani ei ole enää vaatehuonetta. Plussaa annan siitä, että nyt itselläni on oma keittiönurkkaus ja voin valmistaa ruokaa aivan omassa rauhassa sekä tiskejä ei tarvitse heti tiskata alta pois. Alkuun asunto oli hieman vieras ja outo, mutta nyt siitä on oppinut tykkäämään ja varsinkin saatuani suurimman osan muuttolaatikoista pois pyörimästä nurkista.

Kesä on mennyt aika pitkälle kaikesta huolimatta lääninhallituksessa istuskellessa ja firmaa pyörittäessä. Tuntuu kuitenkin, että aika on mennyt todella kovaa vauhtia, kun eletään jo heinäkuun puoliväliä. Kesässä suorastaan rakastaa, kun voi ajella kauniina päivinä skootterilla ja nauttia luonnon tuoksuista sekä siitä kiirettömästä etenemisestä. Ainoastaan pyöräilijät ja jalankulkijat (sekä toisinaan autoilijat) tuovat omat haasteensa liikkuessa liikenteessä.

Firmalla on mennyt mielestäni taas kovaa vauhtia eteenpäin ja taas hihassa muutama kikka, joita aloitan toteuttamaan tässä lähipäivinä. Tämä vaatii hieman vielä suunnittelua ja papereiden täyttelyjä, mutta ehkä se taas aukasee uusia markkinointivaltteja itselleni.

Viime päivinä tosin on tuntunut taas todella syksyisellä sateiden ja viileyden vuoksi. Onneksi kuitenkin on ollut aurinkoisia ja todella lämpöisiäkin päiviä kaikesta tästä huolimatta ja on voinut nauttia niistä ulkona. Oudolta tuntuu taas, kun yöt alkavat olemaan viileitä ja pimeitä.

Mutta tällaista nopeaa päivitystä yön pimeinä tunteina sohvalta ostos-tv:n aivopestessä taustalla.

Tuntee hyvin ilmojen suhteen, että syksy sen kuin vain syvenee. Lähes joka päivä on satanut vettä ja aurinkoiset päivät on harvassa. Samoin huomaa, miten päivät lyhenevät.

Edelleen tämän syksyn kohokohtana pidän harjoittelujaksoa ja ensi viikolla on jo kuudes viikko käynnissä. On ollut todella mukavaa työskennelly isossa organisaatiossa ja huomata, miten minuun luotetaan ja annetaan vastuullisia tehtäviä.

Käytiin myös poikaystävän kanssa taas Vinokino-elokuvafestivaaleilla tutustumassa tällä kertaa lyhytelokuviin. Mielestäni osa elokuvista oli todella onnistuneita ja osa koskettaviakin. Aioimme käydä katsomassa myös komedian, mutta se ei ehtinyt festivaaleille ajoissa ja poistettiin ohjelmistosta. Toisena reissuna käytiin pari viikkoa sitten vähän rentoutumassa Nokian Eden-kylpylässä parin päivän ajan, kun olin siellä kokoustamassa ja pitihän oma poju ottaa sinne myös mukaan.

Uutena harrastuksena olen aloittanut geokätköilyä. Toistaiseksi sen saamista vauhtiin on hieman hidastanut kiireet ja pimenevät illat. Yhden kätkön olen jo löytänyt ja toista kätköä käynyt hakemassa sen 1+n kertaa, mutta aina ympärillä on ollut liikaa hulinaa.

Musiikin suhteen tuli bongattua Radio Novan aalloilta uusi tuttavuus, “Kraka – Tähdelentoja“, joka jostain syystä kolahti. Aiemmasta linkistä pääset kuuntelemaan kappaleen bändin MySpace sivustolta.

Ei sen ihmeellisimpiä tällä kertaa.

Tuntuu hyvältä herätä aamuisin ja lähteä “töihin”. Olen nyt tammikuun loppupuolelle asti AMK:n harjoittelujaksolla Länsi-Suomen lääninhallituksen tietohallinnossa. Paikkana lääninhallitus on todella toimiva ja tehtävät ovat olleet tähän mennessä mukavia ja juuri sellaisia, joita odottikin. Tätä ennen kävimme viettämässä kullan kanssa vapaata viimeisen viikon kunniaksi laivalla ja tällä kertaa pyörähdimme Silja Galaxy -laivalla.

Muutoinkin harjoittelujakso tuntuu hyvältä vaihtelulta koulussa istumiselle ja aamut tuntuvat paljon paremmilta, kun tietää pääsevänsä sorvin äärelle. Ensimmäinen viikko on mennyt suurimmaksi osaksi talon paikkoja opetellessa ja tietysti on tarvinnut opetella tietohallintoon liittyviä kuvioita. Olen myös päässyt vierailemaan “luolassa”, joka toimii kriisitilanteissa operatiivisena keskuksena. Mahdollisesti tulen myös itse pääsemään joulukuussa mukaan harjoitukseen, jossa Olkiluodon ydinvoimalasta tulee kuvitteellinen evakuointihälytys.

Pääsin selkäkivusta eroon, mutta se vei melkein 1,5 viikkoa ennen paikkojen aukeamista. Ei ole ollut pitkään aikaan selkä niin rikki, kuin se silloin oli. Toisinaan oli melko ok fiilis ja toisinaan taas puri hammasta jo päätä kääntäessä. Uutena riesana sain viisaudenhampaan puhkeamisen vasemmalle puolelle suuta ja leuka on ollut sieltä alueelta kuin turpiinsa saaneella ja syöminen on ollut yhtä tuskaa muutaman päivän ajan ikenen ollessa kipeä. Täytyy toivoa, ettei tarvitsisi lähteä operoimaan sitä pois, koska neulakammoisena se oisi yhtä kauhua.

Vihdoin on ollut myös aikaa taas rakennella oman pöytäkoneen kimpussa ja päässyt taas asentelemaan siihen kokeilumielessä erilaisia ohjelmia mm. webkameran ja firman suhteen. Tulen myös valjastamaan sen myöhemmin usb-liitäntäisellä digitv-kortilla, jonka 20 € hinta ei ole paha. Valitsin malliksi Mikrobitin valitseman Fuj:tech DTV PRO kortin.

Kelien suhteen voisi sanoa syksyn saapuneen, nyt ensimmäisen syysmyrskyn riepotellessa Varsinais-Suomea ja myös viime päivinä on saanut sadetta taas enempi, kuin tarpeeksi ja muutenkin huomaa hyvin, että energiat eivät ole korkealla sateisina päivinä.

Elokuu on mennyt todella vauhdilla ohi ja myös koko kesä. Tänä vuonna todellakin jäi kaipaamaan kauniita kesäpäiviä, joita oli todella harvassa. Suurimman osan aikaa vain satoi tai oli kylmää niitä helleviikkoja lukuunottamatta, jotka iskivät muistaakseni heinäkuussa.

Elokuun kohokohtina voisi mainita aivan mielettömän ukonilman joka kehittyi mereltä ja Euroopasta saapuneen lämpimän ilmamassan ansiosta. Koko taivas välkkyi valkoisena jatkuvasti ja sitä tuntee itsensä niin pieneksi salaman valaistessa koko taivaan ja heti sen perään jysähtää aivan mieletön pamaus. Ukonilma kesti monta tuntia ja ympäri Suomea koettiin jos jonkinlaista vahinkoa. Harvoin olen ollut todistamassa niin kovaa ukonilmaa, kuin tuo oli.

Vielä saan nauttia lomatunnelmista kuukauden verran ja sitten alkaa harjoittelujakso, jonka suoritan ulkopuolisessa yrityksessä päästyäni Länsi-Suomen Lääninhallituksen mikrotukeen 73 päiväksi. Loput jaksosta suoritan omassa yrityksessäni. Yleisestikkin kesä meni firman parissa tehokkaasti mm. viikottaista ATK-koulutusta vetäessä eräässä asiakasyrityksessä.

Mutta kuitenkin kesä on ollut onnistunut, tuntuu ihanalta olla edelleen rakastunut maailman tärkeimpään poikaan, jonka kanssa olen saanut tämän kesän jakaa monine hetkineen. On ollut mukavaa herätä kesäaamuisin oman lämpöisen pojun viereltä tai havahtua unesta, kun toinen tulee hellästi halaten nukkumaan yövuoron jäljiltä. Ja ei enää montaa kuukautta, kun on aika pakata tavarat Turusta ja muuttaa oman kullan luo. Eilen jo totuttelin bussilla matkaamiseen Turusta ja se meni näppärästi.

Vielä viimeiseksi pari huumoripalaa:

• Muodonmuutoskohtaus Not Another Teen Movie elokuvasta (paras alkaa 1:30 kohdilla)
  
• Parhaita paloja ko. elokuvasta
• Superhero -elokuvan paras kohtaus (tukehduttava sopivan väsyneenä)
• Superhero -elokuvan toinen paras kohtaus

Kesä on koittanut taas kelienkin suhteen ja tuntuu, että toukokuu mentiin läpi aivan heittämällä. On taas positiivisiä ja negatiivisiä kuulumisia toukokuulta.

Aloitetaan niistä huonoista uutisista, eli työpaikka-asioista. Olin loppupeleissä päivän töissä Itella Oyj:n palveluksessa ennen irtisanoutumista. Ei siitä postinjakajan työstä oikein tullut mitään oikean käden temppuiluiden takia ja oli parempi lopettaa harjoittelut heti alkuunsa taisteltuani parin tunnin ajan postia laatikoihin autolla. Mutta se on todettava, että on taas yhtä kokemusta rikkaampi ja todellakin osaa nyt arvostaa postinjakajan työtä (ei se ole niin helppoa, miltä se näyttää). Kesätyötä sen sijaan saa jälleen etsiä ja toivoa, että jostain löytyisi se minun paikkani.

Positiivisiä uutisia sain viime torstaina, kun soittivat AMK:sta ilmoittaen minulle myönnetyn opiskelijayrittäjän stipendi. Kävin sitten noutamassa sen stipendin perjantaina juhlatilaisuudesta, jossa valmistuneille jaettiin todistukset jne samalla kertaa. Tilaisuudessa palkittiin myös muutama muukin opiskelijayrittäjä ja stipendin jakoi Nordea Turku-Kauppatorin edustajat. Tuntuu aina mukavalta tälläiset tunnustukset ahertamisen keskellä ja jälleen tuntuu hyvältä jatkaa yrittäjyyttä.

Muutoinkin firman kanssa on taas kiireitä tehdessäni nyt kahta kotisivuprojektia ja pokasin jälleen yhden toimiston koko ATK-puolen omalle yritykselleni. Nyt sitten käyn kerran viikossa tässä toimistossa tekemässä tarvittavia toimenpiteitä, joista he ilmoittavat.

Kesän huomaa myös muutoinkin tulleen tv:n esittäessä uusintoja joka sarjasta ensimmäisistä tuotantokausista alkaen sekä radion kuuntelu alkaa jo puuduttamaan niiden soittaessa samoja pinnalla olevia biisejä sen 1+n kertaa tunnin sisään. Eikö radiojuontajienkin luulisi jo kyllästyvän siihen, että vaikka Madonnan ja Timberlaken “4 Minutes” biisi soi tunnin sisään sen 1+n kertaa? Helpotusta ei tuo edes radiokanavan vaihto.

Kesän ohjelmistoon festareiden suhteen tulee tällä hetkellä varmasti kuulumaan Helsinki Pride, Ruisrock ja kesän päättää mukavasti Assembly, joiden lippuvaraukset käynnistyvät tänään.

Kuukauden ja yhden päivän päästä olen ollut vuoden yhdessä maailman tärkeimmän pojan kanssa.